Helsingin yhteisjärjestö JHL jatkaa Kulosaaren kartanon isäntänä ja samalla Helsingin vuokralaisena. Kaupunki irtisanoi aiemman vuokrasopimuksen viime kesänä, ja neuvottelut jatkosta venyivät aivan takarajalle.
Uusi vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva.
– Sopimus kattaa kartanon, Pehtoorin talon, Rengintuvan, Marttatalon sekä kaksi varastoa ja saunan maapohjineen sekä venekerhonkäytössä olevat kaksi rakennusta, kertoo JHL:n Helsingin yhteisjärjetön puheenjohtaja Stefan Loman.
Entiseen tapaan yhteisjärjestö maksaa tiloista vuokraa kaupungille ja vastaa lisäksi rakennusten käyttökuluista kuten vedestä ja sähköstä sekä alueen huollosta ja ylläpidosta. Mahdolliset kiinteistön korjauskulut määräytyvät sovitun vastuunjakotaulukon mukaisesti.
Joulukuussa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti myös yhteisjärjestön vuotuisesta yleisavustuksesta, joka kattaa vuokran mutta vain pienen osan rakennusten ylläpitokustannuksista.
– Ne on katettu ja katetaan jatkossakin toiminnan tuotoilla ja järjestön omilla varoilla. Kun korona taittuu ja palataan lähemmäs tavallista arkea, on kartano jälleen vuokrattavissa jäsenistölle ja muille erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia varten, sanoo Loman.
Kesäinen keidas ja talkookohde
Yhteisjärjestö on Kulosaaressa arvostettu ja pitkäaikainen toimija. 1810-luvulla rakennettu kartano siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1927. Kymmenen vuotta myöhemmin kaupunki vuokrasi sen piharakennuksineen omia työntekijöitään edustavalle Helsingin Kunnantyöntekijäin keskustoimikunnalle, eli nykyiselle Helsingin yhteisjärjestö JHL:lle.
Talvisodan ja jatkosodan aikaisia lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta kartano ympäristöineen on toiminut liiton jäsenten kesäisenä keitaana ja tilaisuuksien pitopaikkana – ja samalla työmaana ja talkookohteena. Kovan asuntopulan vuosina 60- ja 70-luvuilla kartanon huoneissa myös majoituttiin.
Aito halu kehittää aluetta
Vuokrasopimuksen jatkaminen takaa, että yhteisjärejstö on jatkossakin alueen päävuokralainen. Stefan Loman kuitenkin muistuttaa, että monia alueen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä on edelleen auki.
– Alueen asemakaava on vahvistamatta ja JHL:n jäsenten kesämajoja ja viljelypalstoja koskeva maanvuokrasopimus edelleen solmimatta. Hyvän sijaintinsa takia alue kiinnostaa monia toimijoita ja palikoiden asettuminen kohdilleen vaatii vuoropuhelua kaupungin ja alueen muiden toimijoiden kanssa.
Yhteisjärjestö on vuosikymmenten mittaan saanut kehuja ja kiitoksia toiminnastaan kartanon ja koko alueen hyväksi.
– Aiomme jatkaa alueen kehittämistä vielä enemmän avoimemmaksi ja elämyksellisemmäksi niin JHL:läisille kuin muille kaupunkilaisille, sanoo Loman.